Lapsi ja seksi samassa lauseessa saa vanhemmat usein tuntemaan pelkoa ja epävarmuutta. Usein lapsen seksuaalisuus yhdistetään aikuisen seksuaalisuuteen, vaikka lapsen seksuaalisuus onkin jotain ihan muuta. Lapsen seksuaalisuus on kuitenkin olemassa ja vanhempien tehtävä olisi tukea lapsen turvallista ja hyvää kasvua seksuaalisuuteen.
Lapsen seksuaalisuus alkaa jo heti syntymästä, jopa jo ennen sitä. Se on tutustumista omaan kehoon, uteliaisuutta, mielihyvän kokemista. Vauva löytää mielihyvää suullaan ja koko kehollaan. Vauva saa sylistä ja silittelystä turvallisuuden tunnetta ja ihokontakti kertoo, että hän on hyvässä paikassa, arvostettuna ja rakastettuna. Katseet, juttelu ja pehmeät kosketukset luovat pohjan hyvälle minäkuvalle.
Vauvan kasvaessa taaperoiseksi alkaa mielenkiinto siirtyä vessa-asioihin. Jos vanhemmat kauhistelevat ja yököttelevät lapsen ”tuotoksia”, voi se aiheuttaa lapsessa häpeää, miksi jokin mitä sain aikaiseksi on kiellettyä, ikävää. Siksipä olisi todella tärkeää kannustaa ja iloita lapsen onnistumisesta, kauhistelun sijaan.
Isompana taaperona
Isompana taaperona, alkaa lasta kiinnostaa omat ja muiden ”salaiset paikat” ja niitä halutaan esitellä kaikelle kansalle ja kädet vilahtaa haaraväliin aina, kun vain siihen tulee tilaisuus. Näin lapsi tutustuu kehoonsa, samoin kun hän on vauvana ihastellen katsellut sormiaan, hän löytää itsestään uusia paikkoja ja puolia. Lapset ovat myös kiinnostuneita vanhempien kehoista, miksi isi ja äiti ovat niin erilaisia?
Meidän tehtävänämme olisi kannustaa lasta tutustumaan kehoonsa, opettaa hänelle hygieniaa, mutta myös antaa rajoja itsensä toteuttamiseen. On hyvä kertoa jo pienelle lapselle, että on hyväkin koskettaa itseään, mutta se on kuitenkin yksityinen asia, jota ei tehdä kaikkien sukulaisten edessä, serkkutytön rippijuhlissa tai julkisilla paikoilla.
Vanhempien on myös ok sanoa, että heidän tai muidenkaan yksityisiin alueisiin ei saa koskea, niitä voi katsella esimerkiksi saunassa ja kysyä mikä on mitäkin, mutta hyvä on kuitenkin asettaa turvalliset rajat. Useinhan me vanhemmat torumme moisesta toiminnasta lasta ja sormea heristetään liiankin herkästi! Jos lapsi oppii, että itsensä koskettaminen on kielletty, kuinka hän aikuisena osaisi nauttia kehostaan tai osaisi hyväksyä toisenkaan ihmisen kosketuksen?
Leikki- ja esikouluikäiset
Leikki-ikäiset ja esikouluikäiset lapset alkavat kiinnostua enemmän toistensa kehoista ja lääkärileikit tulevat mukaan lasten leikkeihin. Usein leikit kohdistuvat samaan sukupuoleen. Nämä ovat kuitenkin normaaleja toimia lapsen kehityksessä ja mikäli lapsi ei ole leikeistä pahoittanut mieltään ja on kokenut, ettei häntä ole satutettu henkisesti eikä fyysisesti, on meidän vanhempien vain hyväksyttävä, että lapsi kasvaa ja kehittyy.
Tärkeä on kuitenkin muistaa, että meidän täytyy olla ”kuulolla”. Jos lapsi kokee leikit pelottavaksi tai muuten ikäviksi, pitäisi näistä asioista pystyä keskustelemaan. Hyvä on huolehtia ja opastaa myös siinä, että ei ole hyvä kehon koloihin tai ulokkeisiin laittaa mitään leluja tms leikin ohessa.
Kun seksuaalisuudesta puhutaan jo vauvasta asti kuten kaikista normaaleista, luonnollisista asioista, on isommallekin lapselle helpompi asioista puhua ja näin lapsi oppii, että vanhemmat ovat turvallisia aikuisia, joilta voi tarvittaessa kysyä mieltä kaihertavia asioita, mutta myös kertoa, jos jotain ikävää on tapahtunut. Vanhempien tulisi huomioida, että lapsi saattaa muistaa kertomuksesi haikarasta tai vauvansiemenistä isompanakin, siksi siis olisi parempi kertoa lapsille totuus kuin pieniä valkoisia valheita.
Lapselle ei tietenkään tarvitse kertoa yksityiskohtia tai miten esimerkiksi äiti ja isi sen tekee, mutta pintapuolisesti asioista voi kertoa. Vanhempien tueksi on olemassa oppaita ja satukirjoja, joita voi lukea lapsen kanssa yhdessä, jos asioista juttelu tuntuu vaikealta.
Lapselle voi jo aika pienenä alkaa opettamaan ”turvarajoja”. Mitkä osat hänen kehossaan ovat alueita, joihin ei saa koskea kukaan ulkopuolinen tai läheinenkään. Kun lapsi isin kainaloista kutitellessa sanoo ”ei” olisi tällöin hyvä myös vanhemman kunnioittaa lapsen kieltoa, näin lapsi ymmärtää sanan tarkoituksen ja osaa käyttää sitä myös uhkaavammassa tilanteessa. EI – on hyvä sana!
PS. Opiskelukavereideni kanssa olemme tehneet lopputyön lapsen seksuaalisuudesta ja halutessanne voimme tulla kertomaan asiasta myös esimerkiksi kerhoille, yhdistyksille jne. Ottakaa rohkeasti yhteyttä! mari.huistinoja(at)iloseksi.fi.
Julkaistu alun perin Perhonjokilaaksossa.