Lähes joka päivä törmään johonkin uuteen käsitteeseen, suhteesta, seksistä, moninaisuudesta, seksuaalisuudesta...
Viime aikoina on tullut uusia käsitteitä lähinnä arkiseksiin liittyen, uusin tuttavuus minulle oli ”pirkka-seksi” ; se on se sellainen nopea, lähes huomaamaton arkisuoritus, joka voidaan suorittaa kuulemma vaikka lasten katsoessa pikku-kakkosta tai siinä hetkessä eteisen lipastoa vasten kun toinen saapuu aamuvuorosta, ennen toisen iltavuoroon lähtöä.
Kurkkasin keskusteluita aiheesta ja ne olivat puolesta ja vastaan, niinkuin odottaa saattaa ja kysyttiinpä minultakin asiaan mielipidettä.
Aluksi meinasin tyrmätä sen täysin, eihän sellaisessa suorittamisessa mitään kivaa ole, mutta kun pysähdyin miettimään asiaa niin onhan siinäkin puolensa!
Itsekin joskus opastan kiireisiä ihmisiä varaamaan ajan seksille kalenterista ja ”varastamaan” aikaa myös toisilleen.
Miksi siis Pirkka olisi huono juttu?
Toki ihanteellista olisi että yhteiseen hetkeen olisi mahdollisuus keskittyä, antaa halujen syttyä ja että voi olla siinä hetkessä ilman kiirettä, ilman häiriötekijöitä, nauttia toisesta, jokaisesta eleestä, tuoksusta, äänistä ja olla läsnä.
Mutta toisaalta, kaiken kiireen keskellä ei ole aina aikaa varastettavaksi tai käytettäväksi ja onhan Pirkka sitten tyhjää parempi ja toisaalta tietynlainen spontaanius tekee välillä hyvääkin, yllättävä nopea juttu jolle voi loppuillan/päivän hymyillä.
Pieni nopea suoritus voikin olla suhteen pelastus, se säilyttää kuitenkin kontaktia, on läheisyyttä, siinä on sopiva ripaus jännitystä, yllätystä ja monia asioita jotka ehkä kiihottavat ja tuovat siihen jotain extraa.
Mutta.. Hyvä on kuitenkin muistaa välillä ottaa enempikin sitä aikaa, kyllä Pirkkaankin voi pidemmän päälle kyllästyä ... Eikö?
”olla lähekkäin, olla sisäkkäin, rakastaa soihtu pimeään” - Tommy Tabermann